Digitaalisten palvelujen saavutettavuus

Saavutettavuusdirektiivi on ollut pinnalla parin viime vuoden ajan ja se on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta on säädetty laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Laki koskee pääsääntöisesti julkista sektoria ja se pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiiviin. Lain tarkoituksena on parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja siten, että edistetään digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Saavutettavuudessa on WCAG -ohjeiston mukaan kolme eri tasoa: A, AA, ja AAA. A-tasossa kriteereitä on vähiten, kun taas AAA-tasoon niitä kuuluu eniten.

Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan tuotettavaa sisältöä koskee samat saavutettavuusvaatimukset, kuin muutakin julkishallinnon digitaalisia palveluita. Sosiaalisen median kanaviin tulisi tuottaa niin saavutettavaa sisältöä, kuin se on mahdollista kanavan ominaisuudet huomioon ottaen. Somessa julkaistavien sisältöjen saavutettavuutta voidaan parantaa käyttämällä kanavan omia asetuksia ja toimintoja. Esimerkiksi kuvia sisältäviin julkaisuihin voidaan lisätä vaihtoehtoinen teksti, joka on tarkoitettu näkövammaisille käyttäjille. Vaihtoehtoinen teksti eli alt-teksti tarkoittaa tekstiä, joka kertoo kuvan sisällön ruudunlukulaitetta käyttävälle ihmiselle. Vaihtoehtoisen tekstin avulla näkövammainenkin näkee kuvan, jonka muut näkevät silmin.

Katso lisää: Takuusäätiön ASTA-hanke – 2D-animaatiot

Videot parantavat saavutettavuutta

Lainsäädännössä videoista ja äänitteistä käytetään termiä ”aikasidonnainen media”. Videot ovat oiva sisältö lisätä saavutettavuutta verkkopalveluissa. Monet omaksuvat videolta paremmin asioita, kuin esimerkiksi lukemalla. Ne ovat myös hyödyllisiä henkilöille, joilla on luki- tai oppimisvaikeuksia. Videoiden sisältämä tieto pitää tarjota myös tekstimuodossa, sillä kaikki ihmiset eivät näe tai kuule videoita. Tekstitys on oleellista henkilöille, joilla on kuulovamma, mutta tekstityksestä on hyötyä kaikille. Videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustametelin takia. Tekstitys on myös hyödyllinen silloin, kun videon äänen tasoa ei voi nostaa eikä käytössä ole kuulokkeita. YouTube-videoita on mahdollista tekstittää YouTuben oman työkalun avulla. Tekstitysten avulla voi esittää videoita laajemmalle yleisölle, kuten kuuroille ja kuulorajoitteisille tai videon kieltä osaamattomille. Videon värimaailmassa saavutettavuus näkökulmasta otetaan huomioon ”riskiväriyhdistelmät”. Kuvan ja äänen yhdenmukaisuuteen ja samanaikaisuuteen tulee myös kiinnittää huomiota. Videon tempo on hyvä pitää riittävän rauhallisena, jotta informaatio välittyy katsojalle tehokkaasti ensimmäisellä katselulla.

Saavutettavuutta videosisällöissä voi parantaa:

• Tekstityksillä

• Kuvailutulkkauksilla

• Selkeällä ilmaisulla

Selkovideo

Selkovideot ovat temmoltaan rauhallisempia eli kuvakerronta, puhe, toiminta ja kameran liikkeet tapahtuvat hitaammin verrattuna tavalliseen videoon. Selkovideo on myös sisällöltään pelkistetympää. Ensisijaisesti selkovideon ohjeet koskevat lyhyitä, tietoa jakavia videoita. Ensisijaisesti videon suunnittelussa ja käsikirjoittamisessa tulisi ottaa huomioon videon kohdeyleisö ja asiasisällön rajaaminen selkeäksi kokonaisuudeksi. Sopiva pituus selkovideolle on enintään viisi minuuttia. Videon ei tulisi myöskään olla liian lyhyt, sillä katsoja ei välttämättä ehdi orientoitua tilanteeseen ensimmäisellä katselukerralla. Juontotekstit ja puhe selkovideolla ovat toteutettu vaikeita ilmauksia karttaen mahdollisimman selkokielisesti. Graafisilla elementeillä, teksteillä ja valokuvilla voidaan korostaa videolla tärkeitä asioita.

Vinkit selkovideon toteuttamiseen:

• Kieli on selkeää yleiskieltä ja sisällössä on huomioitu kohderyhmän näkökulma

• Videon aihe on rajattu napakaksi kokonaisuudeksi ja sen kesto ei ole liian pitkä

• Vältä turha tekninen kikkailu

• Testaa vedosta loppukäyttäjillä